Blogikirjoituksia

Jäsenen itsearvioinnista on tullut arkea (31.5.2021)

Klubitalotoiminta on valtakunnallisesti ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin sähköisessä toiminnassaan koronapandemian aikana. Tämän nopean sähköisen edistymisen voisi jakaa kolmeen asiaan: Suomen Klubitalojen yleiseen kehittämistoimintaan, klubitalojen jäsenten sähköisten valmiuksien kehittymiseen ja klubitalojen henkilökunnan valmiuksien kasvamiseen sähköisten sisältöjen tuottamisessa jäsenilleen.

Jäsenten osallisuus klubitalojen arjessa on saanut kokonaan uuden ulottuvuuden. Klubitalotoiminta ulottuu kotisohville, lenkkipoluille, kesämökin laiturille tai kauppakeskuksen kahviloihin. Ihan missä tahansa haluat toimintaan osallistuakaan. Mitä kaikkea tässä on sitten opittu? Väitän, että melkoisen paljon. Sähköisten palvelujen käyttämisen taidosta on tullut merkittävä kansalaistaito. Taito, jonka puuttuminen saattaa jopa syrjäyttää yhteiskunnasta. Elämämme on koko ajan enemmän sähköisillä palveluilla avustettu. Sähköisistä taidoista on paljon hyötyä arkielämässä, opiskelussa, työelämässä ja harrastuksissa. Kunhan niiden käytön hallitsee. Näitä sähköisiä kansalaistaitoja on Klubitalojen jäsenille kertynyt koronavuoden aikana merkittävästi. Ja nämä taidot jäävät, kun koronapandemia aikanaan päättyy.

”Vanha käsi”, uudet käytöskoodit

Jäsenten osallistumista erilaisiin sähköisiin toimintoihin on ollut ilo seurata. Kehitysaskeleet ovat olleet isoja ja nopeita. Usein jopa harppauksia. Oppimisen intoa on usein ollut kuin pienillä lapsilla ikään. Välillä on videoneuvottelussa jäänyt ylös ”vanha käsi” puheenvuoron pyytämisen merkiksi, vaikka puheenvuoro on jo aikoja sitten pidetty. Joskus taas on jäänyt mikrofoni auki ja taustalta on kuulunut henkilökohtaisen elämisen ääniä. Nämä pienet kömmähdykset opin tiellä eivät menoa haittaa. Näin on kokeilemalla opittu uudet käytöskoodit, eli se miten sähköisissä palveluissa tullaan toisten kanssa soljuvasti toimeen.

Jatkossa näitä sähköisiä navigointitaitoja tullaan käyttämään muissakin elämäntilanteissa. Opiskellaan etäopiskeluna, täytetään verkossa hakemuksia, haetaan sähköisesti töitä, pelataan kavereiden kanssa yhdessä verkkopelejä tai tavataan kaukana asuvaa lastenlasta tabletin välityksellä. Eikä se tietokoneen tai älypuhelimen käyttö ollutkaan enää niin vaikeaa, kun sen on kerran oppinut.

Jäsenen itsearviointi, osallisuus ja osallistuminen

Jäsenten osallisuuden arviointiin on alettu kiinnittää merkittävästi huomiota Suomen Klubitalojen toiminnassa. Tämän lehden seuraava juttu käsittelee Suomen Klubitalojen OSSI-tutkimushanketta, jossa Karvetin Klubitalokin on ollut merkittävästi osallisena. Niin toiminnan tutkimuksen kohteena kuin hankkeen ohjausryhmän jäsenenäkin.

Kanssatutkijoina työskentelevät klubitalojen jäsenet ovat antaneet merkittävän panoksensa tutkimushankkeen toiminnalle. Erittäin hienoa tässä on juuri se, että yhteisömme sisältä on löydetty osaavia henkilöitä, jotka kehittävät klubitalotoimintaa, samalla saaden itse työllistymismahdollisuuden tutussa ympäristössään.

Karvetin Klubitalokin tulee taas tekemään arviointikyselyn oman toimintansa vaikuttavuudesta jäsenille. Tämä arviointikysely toistetaan kaksi kertaa vuodessa, jotta voimme siihen saamiemme vastausten perusteella arvioida jäseniemme toiminnallista tilaa. Pyydämme siis vastauksianne, sen kautta voimme parhaiten kehittää toimintaamme.

Koronasta eteenpäin -toimintavaihe

Koronasta eteenpäin toimintavaiheessa Klubitalon työvalmennuksessa keskitytään niihin asioihin, joissa korona on jäseniämme eniten koetellut. Keskitytään kuuntelemaan, keskustelemaan, oppimaan ATK:ta, terveellisiä ruokatottumuksia ja kieliä, liikkumaan, ulkoilemaan ja tekemään käsitöitä. Jäsenten terveellisiä ruokatottumuksia opitaan ja kehitetään Elämänlaatua ruuasta hankkeessa, joka on alkamassa Klubitalossa lähiaikoina. Hankkeen keskeiset yhteistyötahot ovat Itä-Suomen yliopisto ja Vates-säätiö. Asiasta enemmän tietoa tämän klubilehden jutussa.

Lopuksi toivotetaan kaikille hyvää kesää

Odotetun kesäajan lähestyessä tiedän, että olemme kaikki loman tarpeessa. Kukin omalla yksilöllisellä tavallamme. Vietetään siis hyvä kesä, jota voimme syksyn pimetessä taas lämmöllä muistaa.

Sami Peltola
johtaja, Karvetin Klubitalo


Karvetin Klubitalo 25 vuotta (2.12.2020)

Karvetin Klubitalo on yltänyt nuoren aikuisen ihmisen ikään, jossa yleensä katsotaan toiveikkaana tulevaisuuteen. Oppivuodet ja usein vaikea murrosikä ovat takanapäin ja on aika seisoa omilla jaloillaan, itsevarmana omista kyvyistä ja osaamisesta tehdä itsenäisiä päätöksi. Kuten nuorelle ihmiselle, myös Karvetin Klubitalolle verkosto, josta löytyy luotettavia kumppaneita, on tärkeä. Elämässä ei pärjää yksinään. Tarvitaan muiden tukea.

Näitä hyviä ystäviä ja yhteistyökumppaneita vuosien varrelta halutaan esitellä teemavuotena 2021. Juhlavuoden teema on ”25 vuotta yhteistyötä”. Läpi koko vuoden haluamme tuoda esiin, muistella ja juhlistaa hyvää yhteistyötämme niiden tahojen kanssa, joiden kanssa teemme työtämme, mielenterveyskuntoutusta.

Vuosi tulee sisältämään 25 vuotta yhteistyötä teeman mukaisia tilaisuuksia verkossa jaettuna, juhlapuheita ja Klubilehden juhlanumeron. Haluamme kiittää kaikkia, ketkä ovat olleet mukana neljännesvuosisadan kestäneellä yhteisellä taipaleellamme. Toivotamme nuorukaiselle pitkää ikää!

Sanotaan, että historiasta on hyvä oppia. Ettei tehtäisi sanoja virheitä uudelleen. Tästä johtuen etsin netin hakukonepalvelusta tietoa siitä, mitä maailmassa yleisesti tapahtui vuonna 1996. Tässä pari esimerkkiä tapahtumista. Kuulostavatko ne kenties tutuilta, kuin viimepäivien uutisilta?

  • Postipankki ilmoitti karsivansa konttoriverkostoaan rajusti. Vuoteen 1998 mennessä oli tarkoitus lakkauttaa yli 400 konttoria.
  • Tukholmasta Helsinkiin matkalla ollut autolautta Silja Symphony ajoi karille Tukholman saaristossa navigointivirheen vuoksi ja sai lievän vuodon.
  • Ruotsalainen kustantamo osti suomalaiset kustannusyhtiöt Tammen ja Kirjayhtymän.

Näistä vuoden 1996 otsikoista voi päätellä, ettei historiasta osata aina ottaa oppia, eikä maailma välttämättä kaikissa asioissa paljoa muutu. Haluaisin kuitenkin uskoa, että on hyvä pitää uskoa parempaan tulevaan yllä. Rakentaa sitä määrätietoisesti ja päättäväisesti. Ehkä silloin tulevaisuus on parempi. Ensi vuonna 2021 uskomme Karvetin Klubitalolla parempaan tulevaisuuteen ja muistelemme vanhoja hyviä aikoja. Liity mukaan muisteloon. Olet tervetullut.

Ennen juhlallisuuksien aloittamista on kuitenkin aika hiljentyä joulun ja uudenvuoden viettoon. Maailman tilanteesta johtuen toivotan kaikille erittäin rauhallista joulua. Tehdään siitä kaikesta huolimatta itsellemme paras joulu ikinä.

Sami Peltola
Karvetin Klubitalon johtaja


Sote-uudistuksessa hyödynnettävä järjestöjen potentiaali täysimääräisesti (5.10.2020)

Tulevaisuuden Sote-keskuksissa turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, palveluiden saatavuutta parannetaan, kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja, turvataan osaavan työvoiman saanti, vastataan ikääntymisen ja syntyvyyden laskun haasteisiin ja hillitään sosiaali- ja terveyssektorin kustannusten kasvua. (Lähde: soteuudistus.fi) Voitaisiin todeta, että nykyisiä terveyskeskuksia myös modernisoidaan ja monialaistetaan.

Suomi on järjestötoimijoiden maa. Meillä on vahva kolmas sektori, joka on täynnä motivoituneita tekijöitä ja asiantuntijoita. Sote-alaan liittyviä järjestöjä on Suomessa Soste ry:n mukaan yli 11000 kappaletta, niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja toimintaan osallistuu 500 000 vapaaehtoista. Kolmas sektori työllistää kymmeniä tuhansia ammattilaisia ja vertaistukijoita järjestöissä on noin 260 000 kappaletta. (Lähde: soste.fi)

Sosiaali ja terveysministeriön avustuskeskuksen STEAn selvityksen ”Järjestöavustusten kohdentuminen julkisen sektorin rajapintaan” (2018) mukaan sote-järjestöjen avustuskohteiden sijoittuminen julkisen vallan tehtävien rajapintaan on lainsäädännön luonteen ja STEAn tehtäväkentän vuoksi väistämätöntä. Rajapinnan määrä on 15-20% rahoitetuista kohteista ja 25-35 % avustussummasta. (Lähde: julkaisut.valtioneuvosto.fi)

Sosiaali- ja terveysuudistuksessa hyödynnettävää järjestöresurssia löytyy siis merkittävästi. Julkisen rahoittajan mukaan järjestösektorin on hyvä olla monialaisesti verkostoitunut ja toimia julkisen toiminnan täydentäjä. Annetaan tähän siis täysi mahdollisuus. Otetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt nykyistä laajemmin mukaan julkisen palvelun täydentämiseen. Tämän on tapahduttava heti aikaisessa suunnitteluvaiheessa, koska muuten se tuskin toteutuu lainkaan. Juna menee niin sanotusti ohi.

Me kaikki tiedämme, että yksin lääkinnällisellä hoidolla emme voi kaikkien elämänalojen haasteita taklata. Ihminen on psykososiaalinen kokonaisuus, jossa suuri osa hyvinvoinnista syntyy elämän kokonaisuuden toimimisesta. Teoreettisesti sote-järjestöjen paikka hyvinvoinnin rakentamisessa voidaan nähdä kahden toisiinsa kietoutuvan strategian mukaisesti (Niemelä, 2019). Nämä strategiat ovat lainsäädännöllis-instituutionaalinen ja kasvatuksellis-sivistyksellinen. Näistä lainsäädännöllis-instituutionaalinen kehittynyt sosiaalipoliittinen järjestelmä tarjoaa sosiaalista turvaa, tulonsiirtoja ja palveluita. Kasvatuksellis-sivistyksellinen strategia taas tarjoaa yhteiskunnallista toimintakykyä, osallisuutta, osallistumista ja sisäistä elämänhallintaa (Hämäläinen 2006). Voidaan esittää Sote-uudistuksessa syntyvän sote-palveluja ja sote-järjestöjen järjestävän hyvinvointi ja terveyspalveluja (hyte). Esittäisin kuitenkin, että jatkossa olisi hyvä lähestyä uudistusta sotehy -ajatuksella, jossa näiden toimintojen nähdään selkeästi tukevan toisiaan. Asiakkaalla on tietysti oikeus tässäkin tapauksessa valita, haluaako hän sote-järjestöjen apua vai ei.

Olennainen asia hyvinvointiin liittyen on sosiaalinen osallisuus, koenko olevani jonkin yhteisön jäsen vai olenko yksinäinen. Onko työelämäasemani kunnossa, onko minulla riittävä koulutus tai työpaikka? Osaanko alueella puhuttua kieltä tai onko perheeni asiat kunnossa? Terveydellisiä tai työkyvyn haasteita kokevalla ihmisellä on muitakin elämänhallinnan kokonaisuuden asioita mietittävänään kuin vain terveys ja näitä ei lääkinnällisellä hoidolla voi yksin hoitaa. Näihin haasteisiin sosiaali -ja terveysalan järjestöt tarjoavat muun muassa kokemusasiantuntijuutta hoidon tueksi, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja kuntoutumisen tueksi, kriisipuhelin -palvelua, potilaiden omaisten tukemista, verkkopalveluita tiedon jakamiseen, tuetun työllistymisen ohjausta ja koulutusta. Erittäin paljon terveyden haasteista toipuvalle hyödyllistä palvelua, joka sekä edullisesti että yleishyödyllisesti kaikille tuotettuna säästää julkisia resursseja. Julkisella sektorilla on jatkuva säästämisen paine, jota kolmas sektori voi omalta osaltaan tehokkaasti käytettynä olla tukemassa.

Maakuntien ja kuntien tasolla pääministeri Marinin Sote-uudistusta valmistellaan tällä hetkellä verkostoja keräten ja palvelujen kehittämistä miettien. Ei käyttäen suuria määriä palkattuja maakuntavalmistelijoita, kuten edellisen pääministeri Sipilän hallituksen valmistelun aikana. Tässä on tietysti muistettava, että yleishyödyllisillä järjestöillä on oma tehtävänsä eikä niitä tule alistaa pelkiksi palveluntuottajiksi tulevaisuuden Sote-keskuksille. Niiden osaaminen ja tekeminen on kuitenkin hyvä hyödyntää tulevaisuuden Sote-keskuksien palvelujen laajamittaisessa hyödyntämisessä jatkossa. Sote-uudistuksessa on kuitenkin kyse loppujen lopuksi kansalaisten nykyistä paremman hyvinvoinnin ja terveyden tavoittelusta. Tavoitetaan se kaikkien toimijoiden yhteistyössä toimien, yksityisen sektorin terveydenhuoltoa luonnollisesti unohtamatta.

Sami Peltola
johtaja
Raisio-Naantali Fountain House ry:n Karvetin Klubitalo


Tiedote (14.8.2020)

Vapaa julkaistavaksi

Hyvät Karvetin Klubitalon jäsenet ja yhteistyökumppanit,

koronaepidemia osoitti rauhoittumisen merkkejä kesän aikana. Pääsimme hetkittäin nauttimaan rajoitteettomasta ajasta. Valitettavasti osittain juuri tästä vapautumisesta johtuen epidemia alkaa jälleen kiihtyä. Tästä johtuen joudumme toiminnassamme jatkamaan loppuvuoden 1.9.–31.12.2020 rajoitetun toiminnan tiellä. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja olemme valmiit luopumaan rajoituksista, jos tilanteen muuttuminen sen sallii.

Teimme keväällä merkittäviä uudistuksia ja toimia, joilla olemme voineet pitää jäseniin yhteyttä ja toiminnan rajoitetusti käynnissä koronaviruksesta huolimatta. Jatkamme samalla vastuullisella linjalla tästäkin eteenpäin. Hyvillä etäyhteyskäytännöillä ja koko henkilöstön ponnistuksilla jäsentemme tilanne on saatu pidettyä vakaana ja rauhallisena.

Toiminnan rajoitukset ovat loppuvuoden 2020 seuraavanlaisia: Suosittelemme maskien käyttöä tilanteissa, joissa turvavälejä ei ole mahdollista käyttää. Jaamme maskeja jäsentemme käyttöön. Työpainotteisia päiviä järjestetään ulkotoimintana niin kauan kuin säät sallivat, sen jälkeen sisätiloissa tapahtuva toiminta rajoitetaan 15–20 henkilöön päivässä. Ruokajako toteutetaan maskeja käyttäen ja turvavälit huomioiden. Syksyn aikana emme tee retkiä, emme aja jäsenten kuljetuksia, emmekä tarjoa toimintaa, jossa turvavälejä ei ole mahdollista pitää. Osa vapaa-ajan toiminnastamme kuten biljardi, vesijumppa ja nuorten bändipaja järjestetään, mutta omalla kuljetuksella kulkien.

Suomen hallituksen etätyösuosituksen mukaisesti osa henkilökunnasta on vuorotellen kyseisenä aikana etätyössä. Etätyössä pidämme yhteyttä jäseniin ja tuotamme jäsenille sähköistä toimintaa. Tulevassa toiminnassamme panostamme jäsentemme ATK-valmiuksien kehittämiseen.

Naantalissa 14.8.2020
Sami Peltola
Karvetin Klubitalon johtaja


Pakonsanelema etätyövelvoite on avannut myös uusia mahdollisuuksia (24.3.2020)

Vanha sanonta kuuluu, ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Karvetin Klubitalo siirtyi valtioneuvoston määräämän valmiuslain mukaisesti etätyöhön tiistaina 17.3.2020 alkaen toistaiseksi. Kaikki järjestöjen kokoontumistilat tuli sulkea. Kaikki Klubitalossa tapahtuva toiminta ja Operaatio Ruokakassin ruokajako tuli perua toistaiseksi. Olimme tiedostaneet jo edellisellä viikolla, että näin tulee lopulta tapahtumaan. Se oli ennakoitavissa kansainvälisiä tilanteita seuraamalla. Tämä tarkoitti valmistautumista siihen mitä voimme tehdä jäsentemme kuntoutumisen eteen kotoa käsin. Se vaati toiminnan ydintehtävän uudelleen määrittelyä. Mikä klubitalotyössä on se kaikkein olennaisin asia? No sehän on sosiaalinen kanssakäyminen, joka edistää kuntoutumista ja sitä voidaan edistää myös etänä, puhelimen ja verkon yli tapahtuvana toimintana.

Mitä hyvää koronavirustilanteen aiheuttamasta etätyöpakosta sitten on seurannut? Lyhyesti vastattuna Klubitalotoiminta on ottanut digiloikan, jota emme olisi ilman poikkeustilannetta tehnyt. Tilanne on nopeuttanut vääjäämätöntä kehitystä, johon tekniikan kehitys on työelämää digitalisaation alusta asti vienyt. Wikipedian mukaan digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Sen voidaan katsoa alkaneen 1980-luvun kotitietokoneiden käyttöönotosta. Nykyaikaisessa asiantuntijatyössä etätöiden tekeminen on jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Etätöitä tehdään kaikkialla.

Etätyöt sosiaalialalla

Klubitalotyössä etätyön haaste tulee toiminnan luonteesta. On totuttu siihen, että olemme fyysisessä tilassa yhtä aikaa. Sähköisessä työskentelyssä on kuitenkin merkittävästi sellaisia hyötyjä, joita voimme jatkaa poikkeustilan päätyttyäkin. Olemme avanneet nuorten aikuisten chat-kanavan, henkilöstön nopeaa viestittämistä ja yhteistyötä tukevan Whatsapp -ryhmän, aktivoituneet päivittämään normaalia enemmän verkkosivuille ja Facebookiin kuntoutujiemme päiviä tukevaa toimintaa ja näiden lisäksi olemme puhelimessa työskennellen täyttäneet kuntoutujiemme kanssa itsearviointeja toiminnastamme. Unohtamatta tietysti päivittäistä Reach out- yhteydenpitoa jäseniimme puhelimessa, joka on pitänyt yllä sosiaalista osallisuutta.

Miten etätyöt sitten poikkeavat normaaleista arkipäivistämme Klubitalossa? Moni meistä kaipaa aamuista rutiinia, jossa puetaan työminä päälle ja lähdetään töihin. Tavataan ihmisiä, syödään yhdessä lounasta, pidetään kokouksia, tehdään fyysistä työtä ja vaihdetaan kuulumisia. Etätyössä tämän kaiken tekemisen logiikka on vähän erilainen. Olemme toisistamme etäällä, liikumme vähän ja olemme paljon yksin päätteellä. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettemmekö olisi toisiimme kontaktissa, päinvastoin.

Mitä Työterveyslaitos (TTL) suosittaa etätyöstä

Työterveyslaitoksen etätyöohjeistuksen mukaan etätyöpäivään tulee valmistautua kuten normaaliin työpäivään, selvittää aikataulut ja suunnitella tehtävät työt. Tulee miettiä ergonomiaa ja sitä missä tilassa kotona pystyy parhaiten keskittymään työhön. Työskentelyn yleinen mukavuuskin on hyvä huomioida.

Koronavirusepidemian aikana TTL suosittelee erityisesti, että älä työskentele sairaana. Ilmoita esimiehellesi, jos et pysty työskentelemään vaaditulla nopeudella ja ole itsellesi armollinen. Huolehdi omista voimavaroistasi ja palautumisestasi.

Poikkeusajan vastuullinen faktatiedon jako

Karvetin Klubitalo on pyrkinyt omalta osaltaan jakamaan kuntoutuja jäsenilleen ajanmukaista faktatietoa koronavirustilanteesta. Onkin erittäin tärkeää, että tietoa jakavat organisaatiot jakavat vain luotettavasti tietolähteistä julkaistua tietoa asiasta. Tällaisia kotimaassamme ovat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Valtioneuvoston kanslia. Luotettavien tahojen ohjeiden ja määräysten mukaisesti toimien, emme jaa väärää tietoa tai toimi muutoin väärällä tavalla.

Kiinasta ja Italiasta tulleiden kansainvälisten uutisten perusteella näyttää selvältä, että koronavirus on voitettavissa ja tilanne normalisoituu aikanaan. Sitä odotellessa jokaisen meistä on hyvä muistaa noudattaa valtiovallan ohjeistuksia pysyä kotoa, välttää kokoontumia ja pestä käsiään. Tärkeää on säilyttää maltti ja positiivinen perusvire. Ennen tilanteen normalisoitumista voimme myös mahdollisuuksien mukaan pyrkiä nauttimaan keväästä ja valon mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista.

Sami Peltola,
Karvetin Klubitalon johtaja


Pääkirjoitus, Karvetin Klubilehti 1/2020 (5.2.2020)

Yhteiskuntamme tarvitsee kaikki tekijät, yritysyhteistyön kautta tavoitteeseen

Pääministeri Marinin kansanrintamahallituksen yhtenä kärkitavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin. Tähän tavoitteeseen pääsy vaatii kaikkien osatyökykyisten ja työkykyisten työnhakijoiden työllistymistä ja sen lisäksi vielä työperäistä maahanmuuttoa. Mediassa on viime aikoina puhuttu paljon myös mielenterveysongelmien kasvusta työkyvyttömyyseläkkeille jäämisen suurimpana syynä. Klubitalotoiminnassa yhdistyy kuntoutuminen mielenterveyden ongelmista ja tavoite päästä työmarkkinoille. Tämä tavoite ei tietysti ole realistinen kaikkien kohdalla, mutta joidenkin henkilöiden kohdalla se on hyvinkin tavoiteltu tilanne. Yhteiskuntamme tarvitsee kaikki tekijät ja nämä tekijät tarvitsevat työnantajia, joille hakijan erityispiirteet eivät ole ylitsepääsemätön ongelma. Haluan haastaa kaikki työnantajat mukaan, antakaa osatyökykyisille mahdollisuus työelämään.

Mielenterveyden ongelmista ja kuntoutuksesta Karvetin Klubitalossa

Karvetin Klubitalon toiminta-alueella ei ole muuta vastaavaa mielenterveyskuntoutujille, osatyökykyisille tai syrjäytymisvaarassa oleville tarkoitettua lähetteetöntä matalan kynnyksen kuntoutustoimintaa. Karvetin Klubitalo aloitti toimintansa 2.1.1996 ja se on vakiinnuttanut asemansa toiminta-alueellaan ja luonut laajan yhteistyöverkoston. Turun seudulla tarve mielenterveyskuntoutujien toiminnalle on kasvussa. Turun Sanomien mukaan hoitoon pääsyn jonotusajat mielenterveysongelmissa ovat kasvaneet, Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa tehdyn valtakunnallisen tutkimuksen mukaan nuorten masennusdiagnoosien määrät ovat erikoissairaanhoidossa kasvussa ja noin 74 300 työikäistä sai vuonna 2018 sairauspäivärahaa mielenterveyden ongelmien takia. Näin ollen mielenterveyden häiriöt ovat nyt yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. (Lähde Turun Sanomat 19.6.19 ja 7.9.2019) Toisaalta tämän Turun yliopiston tutkimuksen mukaan nuoret hakeutuvat aiempaa rohkeammin mielenterveyspalveluihin, mikä selittää osan diagnoosien kasvusta.

Valtakunnallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 5% aikuisväestöstä kärsii vuoden aikana vakavasta masennustilasta. Vuosittain maksetaan myös 27000 masennushäiriöihin liittyvää sairauspäivärahakautta. Vuosittain alkaa 3500 uutta työkyvyttömyyseläkettä masennushäiriöiden vuoksi ja nuorista 20%:lla esiintyy masennusoireilua, joka on kaksi kertaa yleisempää tytöillä kuin pojilla. (Lähde THL ja TS 7.9.2019)

Klubitalon henkilökunta pitääkin säännöllisesti yhteyttä toiminta-alueensa sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöön, joka kertoo asiakkailleen Klubitalosta ja ohjaa asiakkaitaan Klubitaloon. Klubitaloon ohjautuu osatyökykyisiä asiakkaita myös TE-toimiston kautta. Verkostoyhteistyötä TE-toimiston kanssa onkin nyt lisätty varsinkin nuorien kohdalla. Myös monet jäsenet kertovat Klubitalosta tuttavilleen ja myös sitä kautta toimintaan tulee uusia jäseniä.

Kuntoutujien tarpeet

Rahoittajan (STEA, sosiaali- ja terveysministeriö) toive Klubitaloille onkin toiminnassa olevien kuntoutujien entistä laajempi ”poluttaminen” elämässään eteenpäin. Kuntoutuksen tuloksia (muutokset ja vaikutukset) pitää myös osata arvioida ja esittää entistä tarkemmin. Näin ollen Klubitalon kuntoutujajäsenille onkin säännöllisesti tehty kyselyitä, joissa on selvitetty jäsenten käsityksiä Klubitalon toiminnasta sekä Klubitalossa toimimisen vaikutuksesta heidän elämänsä laatuun. Yhteistyökumppaneille tehtyyn kyselyyn vastanneet organisaatiot ovat todenneet yhteistyön Karvetin Klubitalon kanssa olevan hyvää ja Klubitalon olevan sen jäsenille tärkeä. Yhteistyökumppanit ovat todenneet heidän asiakkaidensa ohjaamisen Klubitaloon sujuneen hyvin ja tutustumiskäyntien jäsenkandidaattien kanssa järjestyneen lyhyessäkin ajassa.

Toiminta-alueen eri nuorisotyön toimijat ovat kertoneet, että heidän asiakkainaan on nuoria aikuisia, jotka eivät kykene työskentelemään työpajoissa tai ovat muutoin syrjäytymisvaarassa. Näitä nuoria voidaan auttaa matalan kynnyksen Klubitalo-toiminnalla.

Työnantaja, muista antaa osatyökyiselle mahdollisuus, silloin kun toimintanne luonne sen sallii. Sillä jokaisella työllistymisellä on suuri merkitys henkilön omaan elämään, hänet työllistävään organisaatioon sekä koko yhteiskuntaan. Jokaisen yksilön osatyökykyisyys on yksilöllistä, ja jokaisella heistä on paljon annettavaa työelämälle.

Sami Peltola
Karvetin Klubitalon johtaja


Turvallinen paikka harjoitella työntekoa (10.1.2020)

Karvetin Klubitalolla laaditaan vuodesta 2020 alkaen jokaiselle jäsenelle oma henkilökohtainen tavoitesuunnitelma. Mahdollisia tavoitteita, joissa Klubitalon toimintaan osallistuminen voisi auttaa, ovat:

1) mielenterveydellinen kuntoutuminen ja syrjäytymisen ehkäisy,
2) elämänhallinnan ja toimintakyvyn kehittyminen,
3) työmarkkina-aseman paraneminen, opiskelemaan pääsy ja oppiminen; ja
4) sosiaalisten suhteiden lisääntyminen.

Tässä kirjoituksessa kerrotaan, kuinka Klubitalon työpainotteiset päivät voivat tukea kolmannen tavoitteen toteutumista. Työpainotteisten päivien avulla jäsenet saavat työkokemusta ja oppivat uusia taitoja yhdessä talon työntekijöiden eli ”työvalmentajien” kanssa. Klubitalon toiminta muistuttaa monella tavalla työskentelyä aivan oikealla työpaikalla.

Kuultuasi Klubitalosta tai työpaikasta soitat tai lähetät sähköpostia ja kerrot kiinnostuksestasi. Tällöin sovitaan ajankohta, jolloin tulet tutustumaan toimintaan. Klubitalolle tullessa ei pidetä työhaastattelua, vaan työntekijä haluaa jutella kanssasi tilanteestasi ja miten voisit hyötyä Klubitalolla käymisestä. Jäseneksi liittymiselle on tiettyjä rajoituksia, kuten työpaikan saamisessakin. Voit olla ensin ikään kuin koeajalla katsomassa, olisiko Klubitalo sinun juttusi. Jos haluat jatkaa, niin pääset liittymään jäseneksi, jolloin saat jäsennumeron.

Toisin kuin työsopimus, jäseneksi liittyminen ei velvoita sinua mihinkään. Sen sijaan jäsenyys antaa sinulle oikeuden käydä Klubitalolla, mistä hyödyt monella tavalla. Työpainotteisiin päiviin osallistumalla voit ylläpitää taitojasi ja oppia uusia yhdessä muiden kanssa. Talolla on mahdollista työskennellä myös melko itsenäisesti, jos sosiaaliset tilanteet jännittävät sinua. Oikean työpaikan tavoin Klubitalolla seurataan työaikaa: saapuessasi annat tietokoneelle jäsennumerosi ja lähtiessäsi kerrot tietokoneelle lopettaneesi työt siltä päivältä. Voit itse päättää tulemisista ja menemisistäsi: me emme velvoita käymään tai olemaan talolla, vaan kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Toivomme kuitenkin, että käydessään talolla jokainen jäsen auttaisi yhteisöämme tekemällä yhden pienen askareen.

Oikean työpaikan tavoin Klubitalolla ei tehdä töitä koko aikaa, vaan pidetään myös kahvi- ja ruokataukoja. Töiden jakamiseksi pidetään välillä palavereita, kuten oikeissakin työpaikoissa. Kerran kuukaudessa Klubikokouksissa päätetään yhdessä, mihin suuntaan toimintaa kehitetään. Työpaikat saattavat tarjota työntekijöilleen liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Klubitalolla puolestaan on tarjolla erilaista vapaa-ajan toimintaa – liikuntaa, kulttuuria ja harrastuksia. Työpaikoilla juhlitaan usein työntekijöiden syntymäpäiviä, meillä taas uuden kuukauden ”syntymäpäiviä” jokaisen vanhan kuukauden viimeisenä perjantaina.

Työpaikoilla kaikki ihmiset eivät tee samoja asioita, vaan voi olla esimerkiksi osastoja. Klubitalolla puolestaan toimitaan työyksiköissä, joita ovat toimistoyksikkö, työ- ja opiskeluyksikkö sekä keittiöyksikkö. Lisäksi meillä on enintään 35-vuotiaille tarkoitettu nuorten aikuisten yksikkö Karvettila. Kaikki työt eivät sovi kaikille, joten voit valita työyksikön omien taitojesi ja kiinnostuksesi mukaan. Jäsenemme ovat taustoiltaan erilaisia, joten talolta löytyy monenlaisia työtehtäviä, joihin pääset tarttumaan. Jos sinulla on mielessä jotakin, jota haluaisit tehdä, niin kerro meille siitä. Ideasi voi olla hyvä ja toteuttavissa!

Klubitalolla ei valmenneta jäseniä mihinkään yksittäiseen työhön. Osallistumalla pääset kuitenkin kehittämään taitoja, joista voi olla apua monessa erilaisessa ammatissa ja elämässä yleisestikin. Keittiössä voit esimerkiksi olla mukana tekemässä ruokaostoksia päivän lounasta varten, valmistaa lounasta, myydä jäsenille lounaskuponkeja tai tiskata astioita. Näin saat taitoja, joita tarvitaan esimerkiksi kahviloissa ja
ravintoloissa. Toimistossa opit vaikkapa päivittämään Klubitalomme nettisivuja ja käyttämään yleisimpiä toimisto-ohjelmia. Työ- ja opiskeluyksikkö auttaa jäseniä oikean työpaikan etsimisessä ja pitää ajoittain esimerkiksi hygieniapassikursseja. Puutarhanhoidosta kiinnostuneet voivat olla mukana auttamassa pihan hoidossa ympäri vuoden. Välillä teemme myös pieniä remontteja, joten jos tykkäät pidellä vasaraa kädessä, niin siitäkin on meille paljon apua.

Klubitalo on turvallinen paikka, jossa voit harjoitella työntekoa omaan tahtiisi ilman suorituspaineita. Meillä ei vaadita mitään etukäteiskäteistaitoja, vaan saat tarvittaessa apua talon työntekijöiltä ja muilta jäseniltä. Klubitalon työtehtävistä ei makseta palkkaa, mutta ne ovat silti hyvin palkitsevia – oman työnsä tulokset näkee heti. Jos sinunkin tekisi mieli oppia uutta ja harjoitella työelämään siirtymistä turvallisessa ympäristössä, niin ota yhteyttä henkilökuntaan ja tule tutustumaan.

Kirjoittaja on Klubitalon jäsen


Johtaminen on palveluammatti (16.10.2019)

Tällä hetkellä sanalla talo on minulle erityinen merkitys. En pysty kertomaan itsestäni mainitsematta sanaa talo ainakin kahdessa eri merkityksessä. Talo on minulle sekä koti että työ. Samoin kuin minulla riittää tekemistä kotitalossani, riittää Klubitalon jäsenille tekemistä historiallisessa Karvetin Klubitalossa työpainotteisten päivien muodossa. Klubitalossa kuntoutuminen tapahtuu osallistumisen, yhdessä tekemisen ja yhdessä oppimisen kautta.

Ennen aloittamistani Klubitalossa 1.8.2019 olen työskennellyt kymmenisen vuotta työ- ja elinkeinoasioiden parissa. Olen tehnyt valtakunnallisia kehittämistehtäviä projektipäällikkönä ja asiantuntijana valtion palveluksessa. Työni punainen lanka näinä vuosina on ollut heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden kehittäminen TE-toimistoissa, kuntien sosiaalitoimissa ja Kelassa. Tasa-arvon kannattajana olen aina kokenut merkityksellisenä sellaisen työn, jossa voi toimia heikossa asemassa olevien eduksi. Taustastani johtuen painotamme Klubitalossa jatkossa varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten jäseniemme kohdalla ohjausta työelämään ja koulutuksiin.

Jo kotikasvatuksessa olen oppinut sekä vastuunkantamisen että toisista huolehtimisen merkityksen ja siitä luonteenpiirteestäni on tullut minulle vuosien varrella ammatti. Johtamisfilosofiaani kuuluu vahvasti kolmen k:n metodi eli tapa toimia. Kysy, kuuntele ja kannusta. Sitä periaatetta haluan noudattaa omassa työssäni. Johtaminen on palveluammatti. Siinä ei ole kyse siitä, että itse olisi paras tekijä, vaan siitä, että mahdollistaa muiden työntekijöiden kehittymisen omassa työssään. Vain näin organisaatiossa voidaan hyvin ja kehitytään. Jokainen organisaatio tarvitsee jatkuvaa kehittymistä, muuten sen elinkaari päättyy maailman muuttumisen myötä. Lopulta vain muutos on pysyvää.

Ajatuksia Klubitalojen laatustandardeista ja tulevasta toiminnasta

Karvetin Klubitalossa opetellaan ja kerrataan Klubitalojen kansainvälisiä laatustandardeja yksi kerrallaan. Koen mielekkääksi sen, että Klubitaloon tullaan standardien mukaan vapaaehtoisesti ja aikarajoitteettomasti (standardi 1). Vapaaehtoisuus luo hyvän toimintaympäristön toiminnalle.

Toimintaan on myös kaikkien mahdollista osallistua. Standardin 2 mukaan jäseneksi pääsee jokainen, joka tarvitsee tukea mielenterveyden haasteissa. Tämä yhdenvertaisuusperiaate on mielestäni tärkeä asia.

Kolmannen standardin mukaan jäsenet saavat itse valita, miten he osallistuvat Klubitalon toimintaan ja keiden kanssa he työskentelevät. Työhallinnon kokemuspohjallani haluan olla laajentamassa Klubitalomme yhteyksiä työelämään ja pyrin tuomaan enemmän valmennuksellista otetta Karvetin Klubitalon työpainotteisiin päiviin.

Neljännen standardin mukaan kaikilla jäsenillä on tasavertainen oikeus käyttää kaikkia Klubitalon tarjoamia mahdollisuuksia riippumatta diagnoosistaan tai toimintakyvystään. Uskon siihen, että työ kuuluu kaikille. Haluan edistää omalta osaltani tasa-arvoa ja kaikkien tasapuolista kohtelua elämässä. Työhyvinvointiasiat ovat myös minulle tärkeitä.

Kahdeksannen standardin mukaan Klubitalo pitää järjestelmällisesti yhteyttä niihin jäseniinsä, jotka eivät käy Klubitalolla, alkavat eristäytyä tai ovat sairaalahoidossa. Kaikilla Klubitalon jäsenillä ei ole riittävästi sosiaalisia kontakteja Klubitalon ulkopuolella, joten on todella tärkeää pitää yhteyttä jäseniin.

Viidennentoista standardin mukaan työpainotteisen päivän aikana jäsenet ja henkilökunta vastaavat yhdessä Klubitalon toiminnasta. Klubitalo kiinnittää huomion jäsenten vahvuuksiin, taipumuksiin ja kykyihin. Karvetin Klubitalon työpainotteisiin päiviin onkin tarkoitus jatkossa sisällyttää uusia työtehtäviä ja saada uusia ihmisiä tekemään vahvuuksiensa tai kiinnostuksen kohteidensa mukaisia tehtäviä.

Kahdennenkymmenennenkahden standardin mukaan Klubitalolla on oma siirtymätyöohjelma, joka tarjoaa jäsenille mahdollisuuden työskennellä avoimilla työmarkkinoilla. Klubitalon siirtymätyöohjelmaan kuuluu oleellisena piirteenä se, että Klubitalo takaa sijaisen kaikille siirtymätyöpaikoille jäsenten poissaolojen ajaksi.

Myös Karvetin Klubitalon siirtymätyöohjelman osalta on jatkossa tarkoitus löytää uusia yhteistyökumppaneita ja antaa uusille innokkaille jäsenille mahdollisuus päästä kokeilemaan osa-aikaisesti työelämää.

Nähdään Klubitalolla,
Sami Peltola
Karvetin Klubitalon johtaja