Blogikirjoituksia

Pakonsanelema etätyövelvoite on avannut myös uusia mahdollisuuksia (24.3.2020)

Vanha sanonta kuuluu, ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Karvetin Klubitalo siirtyi valtioneuvoston määräämän valmiuslain mukaisesti etätyöhön tiistaina 17.3.2020 alkaen toistaiseksi. Kaikki järjestöjen kokoontumistilat tuli sulkea. Kaikki Klubitalossa tapahtuva toiminta ja Operaatio Ruokakassin ruokajako tuli perua toistaiseksi. Olimme tiedostaneet jo edellisellä viikolla, että näin tulee lopulta tapahtumaan. Se oli ennakoitavissa kansainvälisiä tilanteita seuraamalla. Tämä tarkoitti valmistautumista siihen mitä voimme tehdä jäsentemme kuntoutumisen eteen kotoa käsin. Se vaati toiminnan ydintehtävän uudelleen määrittelyä. Mikä klubitalotyössä on se kaikkein olennaisin asia? No sehän on sosiaalinen kanssakäyminen, joka edistää kuntoutumista ja sitä voidaan edistää myös etänä, puhelimen ja verkon yli tapahtuvana toimintana.

Mitä hyvää koronavirustilanteen aiheuttamasta etätyöpakosta sitten on seurannut? Lyhyesti vastattuna Klubitalotoiminta on ottanut digiloikan, jota emme olisi ilman poikkeustilannetta tehnyt. Tilanne on nopeuttanut vääjäämätöntä kehitystä, johon tekniikan kehitys on työelämää digitalisaation alusta asti vienyt. Wikipedian mukaan digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Sen voidaan katsoa alkaneen 1980-luvun kotitietokoneiden käyttöönotosta. Nykyaikaisessa asiantuntijatyössä etätöiden tekeminen on jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Etätöitä tehdään kaikkialla.

Etätyöt sosiaalialalla

Klubitalotyössä etätyön haaste tulee toiminnan luonteesta. On totuttu siihen, että olemme fyysisessä tilassa yhtä aikaa. Sähköisessä työskentelyssä on kuitenkin merkittävästi sellaisia hyötyjä, joita voimme jatkaa poikkeustilan päätyttyäkin. Olemme avanneet nuorten aikuisten chat-kanavan, henkilöstön nopeaa viestittämistä ja yhteistyötä tukevan Whatsapp -ryhmän, aktivoituneet päivittämään normaalia enemmän verkkosivuille ja Facebookiin kuntoutujiemme päiviä tukevaa toimintaa ja näiden lisäksi olemme puhelimessa työskennellen täyttäneet kuntoutujiemme kanssa itsearviointeja toiminnastamme. Unohtamatta tietysti päivittäistä Reach out- yhteydenpitoa jäseniimme puhelimessa, joka on pitänyt yllä sosiaalista osallisuutta.

Miten etätyöt sitten poikkeavat normaaleista arkipäivistämme Klubitalossa? Moni meistä kaipaa aamuista rutiinia, jossa puetaan työminä päälle ja lähdetään töihin. Tavataan ihmisiä, syödään yhdessä lounasta, pidetään kokouksia, tehdään fyysistä työtä ja vaihdetaan kuulumisia. Etätyössä tämän kaiken tekemisen logiikka on vähän erilainen. Olemme toisistamme etäällä, liikumme vähän ja olemme paljon yksin päätteellä. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettemmekö olisi toisiimme kontaktissa, päinvastoin.

Mitä Työterveyslaitos (TTL) suosittaa etätyöstä

Työterveyslaitoksen etätyöohjeistuksen mukaan etätyöpäivään tulee valmistautua kuten normaaliin työpäivään, selvittää aikataulut ja suunnitella tehtävät työt. Tulee miettiä ergonomiaa ja sitä missä tilassa kotona pystyy parhaiten keskittymään työhön. Työskentelyn yleinen mukavuuskin on hyvä huomioida.

Koronavirusepidemian aikana TTL suosittelee erityisesti, että älä työskentele sairaana. Ilmoita esimiehellesi, jos et pysty työskentelemään vaaditulla nopeudella ja ole itsellesi armollinen. Huolehdi omista voimavaroistasi ja palautumisestasi.

Poikkeusajan vastuullinen faktatiedon jako

Karvetin Klubitalo on pyrkinyt omalta osaltaan jakamaan kuntoutuja jäsenilleen ajanmukaista faktatietoa koronavirustilanteesta. Onkin erittäin tärkeää, että tietoa jakavat organisaatiot jakavat vain luotettavasti tietolähteistä julkaistua tietoa asiasta. Tällaisia kotimaassamme ovat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Valtioneuvoston kanslia. Luotettavien tahojen ohjeiden ja määräysten mukaisesti toimien, emme jaa väärää tietoa tai toimi muutoin väärällä tavalla.

Kiinasta ja Italiasta tulleiden kansainvälisten uutisten perusteella näyttää selvältä, että koronavirus on voitettavissa ja tilanne normalisoituu aikanaan. Sitä odotellessa jokaisen meistä on hyvä muistaa noudattaa valtiovallan ohjeistuksia pysyä kotoa, välttää kokoontumia ja pestä käsiään. Tärkeää on säilyttää maltti ja positiivinen perusvire. Ennen tilanteen normalisoitumista voimme myös mahdollisuuksien mukaan pyrkiä nauttimaan keväästä ja valon mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista.

Sami Peltola,
Karvetin Klubitalon johtaja


Pääkirjoitus, Karvetin Klubilehti 1/2020 (5.2.2020)

Yhteiskuntamme tarvitsee kaikki tekijät, yritysyhteistyön kautta tavoitteeseen

Pääministeri Marinin kansanrintamahallituksen yhtenä kärkitavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin. Tähän tavoitteeseen pääsy vaatii kaikkien osatyökykyisten ja työkykyisten työnhakijoiden työllistymistä ja sen lisäksi vielä työperäistä maahanmuuttoa. Mediassa on viime aikoina puhuttu paljon myös mielenterveysongelmien kasvusta työkyvyttömyyseläkkeille jäämisen suurimpana syynä. Klubitalotoiminnassa yhdistyy kuntoutuminen mielenterveyden ongelmista ja tavoite päästä työmarkkinoille. Tämä tavoite ei tietysti ole realistinen kaikkien kohdalla, mutta joidenkin henkilöiden kohdalla se on hyvinkin tavoiteltu tilanne. Yhteiskuntamme tarvitsee kaikki tekijät ja nämä tekijät tarvitsevat työnantajia, joille hakijan erityispiirteet eivät ole ylitsepääsemätön ongelma. Haluan haastaa kaikki työnantajat mukaan, antakaa osatyökykyisille mahdollisuus työelämään.

Mielenterveyden ongelmista ja kuntoutuksesta Karvetin Klubitalossa

Karvetin Klubitalon toiminta-alueella ei ole muuta vastaavaa mielenterveyskuntoutujille, osatyökykyisille tai syrjäytymisvaarassa oleville tarkoitettua lähetteetöntä matalan kynnyksen kuntoutustoimintaa. Karvetin Klubitalo aloitti toimintansa 2.1.1996 ja se on vakiinnuttanut asemansa toiminta-alueellaan ja luonut laajan yhteistyöverkoston. Turun seudulla tarve mielenterveyskuntoutujien toiminnalle on kasvussa. Turun Sanomien mukaan hoitoon pääsyn jonotusajat mielenterveysongelmissa ovat kasvaneet, Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa tehdyn valtakunnallisen tutkimuksen mukaan nuorten masennusdiagnoosien määrät ovat erikoissairaanhoidossa kasvussa ja noin 74 300 työikäistä sai vuonna 2018 sairauspäivärahaa mielenterveyden ongelmien takia. Näin ollen mielenterveyden häiriöt ovat nyt yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. (Lähde Turun Sanomat 19.6.19 ja 7.9.2019) Toisaalta tämän Turun yliopiston tutkimuksen mukaan nuoret hakeutuvat aiempaa rohkeammin mielenterveyspalveluihin, mikä selittää osan diagnoosien kasvusta.

Valtakunnallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 5% aikuisväestöstä kärsii vuoden aikana vakavasta masennustilasta. Vuosittain maksetaan myös 27000 masennushäiriöihin liittyvää sairauspäivärahakautta. Vuosittain alkaa 3500 uutta työkyvyttömyyseläkettä masennushäiriöiden vuoksi ja nuorista 20%:lla esiintyy masennusoireilua, joka on kaksi kertaa yleisempää tytöillä kuin pojilla. (Lähde THL ja TS 7.9.2019)

Klubitalon henkilökunta pitääkin säännöllisesti yhteyttä toiminta-alueensa sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöön, joka kertoo asiakkailleen Klubitalosta ja ohjaa asiakkaitaan Klubitaloon. Klubitaloon ohjautuu osatyökykyisiä asiakkaita myös TE-toimiston kautta. Verkostoyhteistyötä TE-toimiston kanssa onkin nyt lisätty varsinkin nuorien kohdalla. Myös monet jäsenet kertovat Klubitalosta tuttavilleen ja myös sitä kautta toimintaan tulee uusia jäseniä.

Kuntoutujien tarpeet

Rahoittajan (STEA, sosiaali- ja terveysministeriö) toive Klubitaloille onkin toiminnassa olevien kuntoutujien entistä laajempi ”poluttaminen” elämässään eteenpäin. Kuntoutuksen tuloksia (muutokset ja vaikutukset) pitää myös osata arvioida ja esittää entistä tarkemmin. Näin ollen Klubitalon kuntoutujajäsenille onkin säännöllisesti tehty kyselyitä, joissa on selvitetty jäsenten käsityksiä Klubitalon toiminnasta sekä Klubitalossa toimimisen vaikutuksesta heidän elämänsä laatuun. Yhteistyökumppaneille tehtyyn kyselyyn vastanneet organisaatiot ovat todenneet yhteistyön Karvetin Klubitalon kanssa olevan hyvää ja Klubitalon olevan sen jäsenille tärkeä. Yhteistyökumppanit ovat todenneet heidän asiakkaidensa ohjaamisen Klubitaloon sujuneen hyvin ja tutustumiskäyntien jäsenkandidaattien kanssa järjestyneen lyhyessäkin ajassa.

Toiminta-alueen eri nuorisotyön toimijat ovat kertoneet, että heidän asiakkainaan on nuoria aikuisia, jotka eivät kykene työskentelemään työpajoissa tai ovat muutoin syrjäytymisvaarassa. Näitä nuoria voidaan auttaa matalan kynnyksen Klubitalo-toiminnalla.

Työnantaja, muista antaa osatyökyiselle mahdollisuus, silloin kun toimintanne luonne sen sallii. Sillä jokaisella työllistymisellä on suuri merkitys henkilön omaan elämään, hänet työllistävään organisaatioon sekä koko yhteiskuntaan. Jokaisen yksilön osatyökykyisyys on yksilöllistä, ja jokaisella heistä on paljon annettavaa työelämälle.

Sami Peltola
Karvetin Klubitalon johtaja


Turvallinen paikka harjoitella työntekoa (10.1.2020)

Karvetin Klubitalolla laaditaan vuodesta 2020 alkaen jokaiselle jäsenelle oma henkilökohtainen tavoitesuunnitelma. Mahdollisia tavoitteita, joissa Klubitalon toimintaan osallistuminen voisi auttaa, ovat:

1) mielenterveydellinen kuntoutuminen ja syrjäytymisen ehkäisy,
2) elämänhallinnan ja toimintakyvyn kehittyminen,
3) työmarkkina-aseman paraneminen, opiskelemaan pääsy ja oppiminen; ja
4) sosiaalisten suhteiden lisääntyminen.

Tässä kirjoituksessa kerrotaan, kuinka Klubitalon työpainotteiset päivät voivat tukea kolmannen tavoitteen toteutumista. Työpainotteisten päivien avulla jäsenet saavat työkokemusta ja oppivat uusia taitoja yhdessä talon työntekijöiden eli ”työvalmentajien” kanssa. Klubitalon toiminta muistuttaa monella tavalla työskentelyä aivan oikealla työpaikalla.

Kuultuasi Klubitalosta tai työpaikasta soitat tai lähetät sähköpostia ja kerrot kiinnostuksestasi. Tällöin sovitaan ajankohta, jolloin tulet tutustumaan toimintaan. Klubitalolle tullessa ei pidetä työhaastattelua, vaan työntekijä haluaa jutella kanssasi tilanteestasi ja miten voisit hyötyä Klubitalolla käymisestä. Jäseneksi liittymiselle on tiettyjä rajoituksia, kuten työpaikan saamisessakin. Voit olla ensin ikään kuin koeajalla katsomassa, olisiko Klubitalo sinun juttusi. Jos haluat jatkaa, niin pääset liittymään jäseneksi, jolloin saat jäsennumeron.

Toisin kuin työsopimus, jäseneksi liittyminen ei velvoita sinua mihinkään. Sen sijaan jäsenyys antaa sinulle oikeuden käydä Klubitalolla, mistä hyödyt monella tavalla. Työpainotteisiin päiviin osallistumalla voit ylläpitää taitojasi ja oppia uusia yhdessä muiden kanssa. Talolla on mahdollista työskennellä myös melko itsenäisesti, jos sosiaaliset tilanteet jännittävät sinua. Oikean työpaikan tavoin Klubitalolla seurataan työaikaa: saapuessasi annat tietokoneelle jäsennumerosi ja lähtiessäsi kerrot tietokoneelle lopettaneesi työt siltä päivältä. Voit itse päättää tulemisista ja menemisistäsi: me emme velvoita käymään tai olemaan talolla, vaan kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Toivomme kuitenkin, että käydessään talolla jokainen jäsen auttaisi yhteisöämme tekemällä yhden pienen askareen.

Oikean työpaikan tavoin Klubitalolla ei tehdä töitä koko aikaa, vaan pidetään myös kahvi- ja ruokataukoja. Töiden jakamiseksi pidetään välillä palavereita, kuten oikeissakin työpaikoissa. Kerran kuukaudessa Klubikokouksissa päätetään yhdessä, mihin suuntaan toimintaa kehitetään. Työpaikat saattavat tarjota työntekijöilleen liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Klubitalolla puolestaan on tarjolla erilaista vapaa-ajan toimintaa – liikuntaa, kulttuuria ja harrastuksia. Työpaikoilla juhlitaan usein työntekijöiden syntymäpäiviä, meillä taas uuden kuukauden ”syntymäpäiviä” jokaisen vanhan kuukauden viimeisenä perjantaina.

Työpaikoilla kaikki ihmiset eivät tee samoja asioita, vaan voi olla esimerkiksi osastoja. Klubitalolla puolestaan toimitaan työyksiköissä, joita ovat toimistoyksikkö, työ- ja opiskeluyksikkö sekä keittiöyksikkö. Lisäksi meillä on enintään 35-vuotiaille tarkoitettu nuorten aikuisten yksikkö Karvettila. Kaikki työt eivät sovi kaikille, joten voit valita työyksikön omien taitojesi ja kiinnostuksesi mukaan. Jäsenemme ovat taustoiltaan erilaisia, joten talolta löytyy monenlaisia työtehtäviä, joihin pääset tarttumaan. Jos sinulla on mielessä jotakin, jota haluaisit tehdä, niin kerro meille siitä. Ideasi voi olla hyvä ja toteuttavissa!

Klubitalolla ei valmenneta jäseniä mihinkään yksittäiseen työhön. Osallistumalla pääset kuitenkin kehittämään taitoja, joista voi olla apua monessa erilaisessa ammatissa ja elämässä yleisestikin. Keittiössä voit esimerkiksi olla mukana tekemässä ruokaostoksia päivän lounasta varten, valmistaa lounasta, myydä jäsenille lounaskuponkeja tai tiskata astioita. Näin saat taitoja, joita tarvitaan esimerkiksi kahviloissa ja
ravintoloissa. Toimistossa opit vaikkapa päivittämään Klubitalomme nettisivuja ja käyttämään yleisimpiä toimisto-ohjelmia. Työ- ja opiskeluyksikkö auttaa jäseniä oikean työpaikan etsimisessä ja pitää ajoittain esimerkiksi hygieniapassikursseja. Puutarhanhoidosta kiinnostuneet voivat olla mukana auttamassa pihan hoidossa ympäri vuoden. Välillä teemme myös pieniä remontteja, joten jos tykkäät pidellä vasaraa kädessä, niin siitäkin on meille paljon apua.

Klubitalo on turvallinen paikka, jossa voit harjoitella työntekoa omaan tahtiisi ilman suorituspaineita. Meillä ei vaadita mitään etukäteiskäteistaitoja, vaan saat tarvittaessa apua talon työntekijöiltä ja muilta jäseniltä. Klubitalon työtehtävistä ei makseta palkkaa, mutta ne ovat silti hyvin palkitsevia – oman työnsä tulokset näkee heti. Jos sinunkin tekisi mieli oppia uutta ja harjoitella työelämään siirtymistä turvallisessa ympäristössä, niin ota yhteyttä henkilökuntaan ja tule tutustumaan.

Kirjoittaja on Klubitalon jäsen


Johtaminen on palveluammatti (16.10.2019)

Tällä hetkellä sanalla talo on minulle erityinen merkitys. En pysty kertomaan itsestäni mainitsematta sanaa talo ainakin kahdessa eri merkityksessä. Talo on minulle sekä koti että työ. Samoin kuin minulla riittää tekemistä kotitalossani, riittää Klubitalon jäsenille tekemistä historiallisessa Karvetin Klubitalossa työpainotteisten päivien muodossa. Klubitalossa kuntoutuminen tapahtuu osallistumisen, yhdessä tekemisen ja yhdessä oppimisen kautta.

Ennen aloittamistani Klubitalossa 1.8.2019 olen työskennellyt kymmenisen vuotta työ- ja elinkeinoasioiden parissa. Olen tehnyt valtakunnallisia kehittämistehtäviä projektipäällikkönä ja asiantuntijana valtion palveluksessa. Työni punainen lanka näinä vuosina on ollut heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden kehittäminen TE-toimistoissa, kuntien sosiaalitoimissa ja Kelassa. Tasa-arvon kannattajana olen aina kokenut merkityksellisenä sellaisen työn, jossa voi toimia heikossa asemassa olevien eduksi. Taustastani johtuen painotamme Klubitalossa jatkossa varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten jäseniemme kohdalla ohjausta työelämään ja koulutuksiin.

Jo kotikasvatuksessa olen oppinut sekä vastuunkantamisen että toisista huolehtimisen merkityksen ja siitä luonteenpiirteestäni on tullut minulle vuosien varrella ammatti. Johtamisfilosofiaani kuuluu vahvasti kolmen k:n metodi eli tapa toimia. Kysy, kuuntele ja kannusta. Sitä periaatetta haluan noudattaa omassa työssäni. Johtaminen on palveluammatti. Siinä ei ole kyse siitä, että itse olisi paras tekijä, vaan siitä, että mahdollistaa muiden työntekijöiden kehittymisen omassa työssään. Vain näin organisaatiossa voidaan hyvin ja kehitytään. Jokainen organisaatio tarvitsee jatkuvaa kehittymistä, muuten sen elinkaari päättyy maailman muuttumisen myötä. Lopulta vain muutos on pysyvää.

Ajatuksia Klubitalojen laatustandardeista ja tulevasta toiminnasta

Karvetin Klubitalossa opetellaan ja kerrataan Klubitalojen kansainvälisiä laatustandardeja yksi kerrallaan. Koen mielekkääksi sen, että Klubitaloon tullaan standardien mukaan vapaaehtoisesti ja aikarajoitteettomasti (standardi 1). Vapaaehtoisuus luo hyvän toimintaympäristön toiminnalle.

Toimintaan on myös kaikkien mahdollista osallistua. Standardin 2 mukaan jäseneksi pääsee jokainen, joka tarvitsee tukea mielenterveyden haasteissa. Tämä yhdenvertaisuusperiaate on mielestäni tärkeä asia.

Kolmannen standardin mukaan jäsenet saavat itse valita, miten he osallistuvat Klubitalon toimintaan ja keiden kanssa he työskentelevät. Työhallinnon kokemuspohjallani haluan olla laajentamassa Klubitalomme yhteyksiä työelämään ja pyrin tuomaan enemmän valmennuksellista otetta Karvetin Klubitalon työpainotteisiin päiviin.

Neljännen standardin mukaan kaikilla jäsenillä on tasavertainen oikeus käyttää kaikkia Klubitalon tarjoamia mahdollisuuksia riippumatta diagnoosistaan tai toimintakyvystään. Uskon siihen, että työ kuuluu kaikille. Haluan edistää omalta osaltani tasa-arvoa ja kaikkien tasapuolista kohtelua elämässä. Työhyvinvointiasiat ovat myös minulle tärkeitä.

Kahdeksannen standardin mukaan Klubitalo pitää järjestelmällisesti yhteyttä niihin jäseniinsä, jotka eivät käy Klubitalolla, alkavat eristäytyä tai ovat sairaalahoidossa. Kaikilla Klubitalon jäsenillä ei ole riittävästi sosiaalisia kontakteja Klubitalon ulkopuolella, joten on todella tärkeää pitää yhteyttä jäseniin.

Viidennentoista standardin mukaan työpainotteisen päivän aikana jäsenet ja henkilökunta vastaavat yhdessä Klubitalon toiminnasta. Klubitalo kiinnittää huomion jäsenten vahvuuksiin, taipumuksiin ja kykyihin. Karvetin Klubitalon työpainotteisiin päiviin onkin tarkoitus jatkossa sisällyttää uusia työtehtäviä ja saada uusia ihmisiä tekemään vahvuuksiensa tai kiinnostuksen kohteidensa mukaisia tehtäviä.

Kahdennenkymmenennenkahden standardin mukaan Klubitalolla on oma siirtymätyöohjelma, joka tarjoaa jäsenille mahdollisuuden työskennellä avoimilla työmarkkinoilla. Klubitalon siirtymätyöohjelmaan kuuluu oleellisena piirteenä se, että Klubitalo takaa sijaisen kaikille siirtymätyöpaikoille jäsenten poissaolojen ajaksi.

Myös Karvetin Klubitalon siirtymätyöohjelman osalta on jatkossa tarkoitus löytää uusia yhteistyökumppaneita ja antaa uusille innokkaille jäsenille mahdollisuus päästä kokeilemaan osa-aikaisesti työelämää.

Nähdään Klubitalolla,
Sami Peltola
Karvetin Klubitalon johtaja